Kuuntelen Taisto Wesslinin ja Pentti Lasasen ihanaa joululevyä. On hyvä muistella sen kauniiden sävelten keskellä. Sain tämän levyn Taistolta joulukuussa 2000. Rakas ystävä on poissa, mutta kauniit laulut ja muistot elävät.

Kaikki alkoi Söötistä ja Töötistä. Ostin Vivamon runokurssilta tuon hauskan lapsille ja lapsenmielisille suunnatun levyn ystävältäni Perkiön Pialta. Ihastuin tuohon levyyn niin paljon, että halusin ostaa sen myös kummitytölleni. Pia kehotti minua ottamaan yhteyttä Taistoon. Hän sanoi, että Taisto kyllä ilahtuisi, jos itse ottaisit yhteyttä. Tein niin ja siitä alkoi Taiston ja minun yhteinen sävelmatka ja ystävyys.

Kutsuin Taiston konserttiini, jonka jälkeen Taisto ehdotti, että jos saan hankituksi meille keikkaa Söötin ja Töötin parissa hän lähtee soittajaksi ja Töötiksi. Minua ei tarvinnut enempää kehoitella. Siitä alkoi lempeä ja hullunhauska Söötti ja Töötti -keikkailumme. Harjoituksissa oli aivan hulvattoman hauskaa, kun replakoimme Sööttiä ja Tööttiä ja harjoittelimme lauluja. Sellaisten harjoitusten tai esityksen jälkeen ei voinut olla kuin hyvällä tuulella.

Taisto teki myös muutamista Söötin ja Töötin lauluista minulle taustoja, joiden kanssa olen kierrellyt keikkailemassa.

Vuonna 2001 Taisto toteutti yhden unelmistani: sain tehdä levyn. "Sinivalkoinen laulu" tehtiin Taiston autotallistudiossa, jossa tehtiin myös lukuisia muita lauluja. Voisin mainita, vaikkapa "Sulle salaisuuden kertoa mä voisin", "Motskari" Timo Seppälän vaalilaulu, jonka stemmoja oli todella hauskaa tehdä. Sain myös tehdä demon Taiston säveltämästä ja Aappo I. Piipon sanoittamasta laulusta "Hyvää joulua sinulle", jota jakelin läheisilleni. Teimme myös lastenlauluja.

Keikkailimme myös muulla ohjelmistolla kuin Söötin ja Töötin tarinalla. Pisimmillään kävimme Eskilstuunassa saakka. Suomessa kävimme ainakin Raumalla, Uudessakaupungissa, Turussa, Lempäälässä ja tietysti pääkaupunkiseudulla.

Taistolta sain isällistä tukea musiikin tiellä. Hän osasi olla ystävä ja osasi sanoa elämässäni niin tärkeän sanan: "Hyvä." Se tuntui aina yhtä ihmeelliseltä.

Haluan liittää tähän mukaan kirjoittamani runon, jonka luin Taiston hautajaisissa.

13.12.2000
Omistettu rakkaalle ystävälleni Taisto Wesslinille kiitokseksi kaikesta siitä, miten hän on elämääni eheyttänyt.

Enkeli astui elämääni.
Sen siivissä soi toivon äääni
ja se sai minut nostamaan pääni,
kun se tarttui käteeni ja sanoi: älä pelkää vaan kanssani lennä.
Lennämme maailmaan sävelten siivin,
laulun liekillä ratsastaen.
Minä  - vihdoinkin hyväksytty muuttolintu
ja sinä, joka et tiennyt olevasi enkeli.

Mira-Maria Håkansson